Tapani Kunttu:
TSYK - 100 vuotta elävää kouluhistoriaa. Julkaisussa Turun Suomalainen Yhteiskoulu 1903-2003

Turun Suomalainen Yhteiskoulu 1903-2003 - etukansi

Kirjan esittely

Vuonna 2003 ilmestynyt Turun Suomalaisen Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlajulkaisu koostuu neljästä osasta. Näistä Ritva-Liisa Hovin, Aulis Jantusen ja Leena Syväsalon osat keskittyvät koulun vaiheiden, organisaation, hallinnon sekä luku- ja opetussuunnitelmien kuvaamiseen. Neljännessä, Tapani Kuntun kirjoittamassa osiossa ovat pääosassa koulun eri vaiheiden opettajat ja oppilaat.

Historioitsija Tapani Kuntun TSYK - 100 vuotta elävää kouluhistoriaa -osan (juhlakirjan sivut 199-406) keskeinen lähdemateriaali koostuu lähes 40 laajasta henkilöhaastattelusta, joiden kesto on noin 100 tuntia. Entisten opettajien, oppilaiden ja koulun muun henkilökunnan edustajien haastattelut ovat avain Yhteiskoulun ja osin turkulaisen koululaitoksen historiaan. Henkilökohtaisten näkemysten ja kokemusten lisäksi haastatteluihin on sisältänyt kosolti ajankuvia, anekdootteja ja henkilökuvia. Samalla, kun tarkastellaan Yhteiskoulun historian arkea ja juhlaa, pohditaan niitä arvoja ja perinteitä, ilmapiiriä ja henkeä, jotka ovat koululle tunnusomaisia ja joista koulu on laajemmaltikin tunnettu.

Turun Suomalainen Yhteiskoulu, joka oli aikanaan Suomen suurin oppikoulu, sai aatteellisen käytevoimansa suomalaisuusliikkeeltä ja kansallisilta piireiltä. Keskellä vuosituhannen vaihteen kansainvälistynyttä ja monikulttuurista kouluarkea koulun omassa ilmapiirissä voi vieläkin aistia kansallisten perinteiden vaikutusta. Niin ikään konservatiivisilla perusarvoilla, arvokasvatuksella sekä hyvän kurin ja hyvien käytöstapojen periaatteiden korostamisella on ollut ja on näkyvä asema Yhteiskoulun omassa koulukulttuurissa. "Tsykkiläisyyden" perinteisiin voidaan lukea myös se, että koulu on ollut näkyvästi perhe- ja sukukoulu.

Juhlakirjan elävän historian osan keskeisin anti ja merkitys on kouluyhteisön arjen ja arkielämän, työn ja toiminnan kuvauksessa. Käsiteltävien aihepiirien kirjo on laaja alkaen opetuksesta ja opetustavoista, opetustilanteista ja oppimisesta, opettajista ja oppiaineista, opettajien ja oppilaiden suhteista, kurista ja järjestyksestä, kiusaamisesta ja kepposista, retkistä ja vapaa-ajasta, sota-ajan koulusta ja koulunkäynnistä, senioriyhdistyksestä ja koulun ja kodin yhteistyöstä jne. Tarkastelun kohteina ovat lisäksi mm. koulun vilkas ja monipuolinen kerho- ja harrastustoiminta sekä teinikunta, jolla oli turkulaisten ja varsinaissuomalaisten teinikuntien keskuudessa aika ajoin johtava, jopa hallitseva asema. Oma kokonaisuutensa on abiturienttivuoden tapahtumat penkinpainajaisista lakkiaispäivään. Tässä, kuten muissakin teemoissa, on myös keskitytty analysoimaan tapojen ja perinteiden muuttumista. Erikseen on vielä mainittava henkilökuvat monista opettaja- ja rehtoripersoonallisuuksista.

Tapani Kuntun Turun Suomalaisen Yhteiskoulun 100-vuotisjuhlajulkaisun TSYK - 100 vuotta elävää kouluhistoriaa -osa on uudenlaista kouluhistoriaa. Tässä ei ole tyydytty pelkästään perinteiseen, koulun virallisten, kirjallisten lähteiden varaan rakennettuun tarkasteluun. Toteutettujen laajojen henkilöhaastattelujen avulla on päästy koulun arjen tasolle. TSYK - 100 vuotta elävää kouluhistoriaa on saanut Yhteiskoulun vuosikymmenet elämään ja kouluhistorian eläväksi.

Takaisin edelliselle sivulle

Ylös